Jani Toivola

Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.

Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.

Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.

Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.

Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.

Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.

Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.

Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.

Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.

Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.

Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.

Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.

Jani Toivola

Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.

Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.

Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.

Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.

Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.

Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.

Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.

Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.

Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.

Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.

Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.

Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.

Lue blogiani

Ajatuksia vihreämmästä kunnasta
Taidetta Vantaalla

Taidetta Vantaalla

Tänään ystävän kanssa iltalenkillä kävimme tutustumassa Martinuksen takana olevaan Martsarin yhteiseen jäälinnaan ja taiteilija Eeva Karhun tekemiin lumiveistoksiin. Keskustelimme taiteen ja kulttuurin merkityksestä, kuinka meillä täällä Vantaalla on upeaa...

read more

Ilmastonäkökulmaa neuvolaan!

Vantaankin neuvoloihin pitää saada sekä terveyden että luonnon/ ilmaston kannalta kestäviä elintapoja tukeva malli! Neuvoloilla on merkittävä vaikutus perheiden elintapoihin ja lapsena opitut kestävät elintavat kantavat pitkälle aikuisuuteen. Lähes kaikki perheet myös...

read more

Ruokavalion kasvispainotteisuus on ilmasto- ja terveysteko

Vegaaniruokavaliolla ilmastopäästöt vähenisivät 37% ja ihmiset olisivat nykyistä terveempiä. Jo ruokavalion muuttaminen kasvispainotteisemmaksi on merkittävä ilmasto - ja terveysteko. Kunnissa voidaan tukea muutosta lisäämällä joukkoruokailuissa kasvisruokien osuutta,...

read more

Keinoja torjua lapsiperheiden köyhyyttä

Torjumalla lapsiperheköyhyyttä voidaan parantaa lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa terveyseroja. Monenlaiset perhemuodot on tunnistettava ja huomioitava paremmin sosiaaliturvassa sekä kunnan palveluiden järjestämisessä. Suomessa arviolta joka...

read more
Lähiluonnossa liikkuessa hymyilyttää

Lähiluonnossa liikkuessa hymyilyttää

Vihdoin pääsin minäkin ladulle! Lähiluonnossa liikkuminen virkistää mieltä arjen kiireiden keskellä. Petikon lumen peittämät männyt, hiljaisuus talvisessa metsässä. En kohdannut laturaivoa, vain hymyileviä ihmisiä. Ehkäpä he vastasivat kasvoillani olevaan...

read more

Lääkärijärjestöt julistivat ilmastohätätilan, hienoa!

Maailman Lääkäriliitto (WMA) julisti ilmastohätätilan 2019 ja on hienoa, että suomalaiset lääkärijärjestöt tänään 7.1.2021 seuraavat esimerkkiä, tunnustavat vastuunsa ja toimivat edistyksellisesti ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ilmastonmuutoksen torjunta vertautuu...

read more
Mielipidekirjoitus 12.12.2020 Vantaan Sanomissa

Mielipidekirjoitus 12.12.2020 Vantaan Sanomissa

Apua ikääntyneiden yksinäisyyteen Vantaalla Näinä aikoina yksinäinen tuntee itsensä entistäkin yksinäisemmäksi. Joulun aika yhdessä koronaepidemian vaatiman eristyksen kanssa korostaa ikääntyneen yksinäisen ihmisen avuttomuutta. Vantaalla on noin 35 000 yli...

read more

Kielitaito avaa ovia

Tänään olisin töissä hyötynyt viron, arabian ja ranskan kielen taidoista. Englannistani sain natiivipuhujalta kehuja. Vantaalla on vieraskielisiä reilut 20%, nuoremmissa väestöryhmissä jo lähes 30%. Kielten ja kulttuurien moninaisuus on valtava rikkaus, mutta...

read more
Mokublogi – Lapsista ja nuorista

Mokublogi – Lapsista ja nuorista

Lapsista ja nuorista Lasten ja nuorten oireilu on ollut esillä tänä syksynä niin koulukiusaamisia kuin nuorisorikollisuutta koskevien uutisten kautta. Vaikka lasten ja nuorten hyvinvointi on lisääntynyt ja nuorten tekemien rikosten määrä on jo pitkään vähentynyt,...

read more
Esteettömyys luo hyvinvointia

Esteettömyys luo hyvinvointia

Terveisiä Myyrmäen marrasmarkkinoilta! Myyrmäen keskusta on muutoksen keskellä, vanhoja rakennuksia puretaan ja uusia rakennetaan. Uskon, että tämä vie meitä kohti vireämpää ja viihtyisämpää Myyrmäkeä, mutta onhan näiden rakennustyömaiden välissä hiukka hankala kulkea...

read more