Mikä ihmeen Moku?
Olen oppinut, että politiikassa olisi hyvä käyttää asioista mahdollisimman täsmällisiä termejä. Niinpä viime keskiviikkona starttasi Vantaan monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan (mokun) uusi kausi
ensimmäisellä kokouksellaan. Jatkan nyt toista kautta tässä toimielimessä, jolla ei ole päätösvaltaa, mutta sitäkin enemmän vaikutusvaltaa… Mokun virallinen tehtävä on nimensä mukaan seurata ja valvoa kaikkia monikulttuurisuuteen liittyviä asioita Vantaalla ja siten edistää hyviä etnisiä suhteita ja vahvistaa Vantaan monikulttuurista identiteettiä. Moku voi tehdä yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa ja seurata myös valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan vaikutuksia Vantaalla. Aloitteita voimme tehdä kaupunginhallitukselle, mutta varsinainen vaikuttaminen tapahtunee neuvottelukunnan jäsenten kautta puolueisiin ja toisaalta eri viranomaistahojen (mm. te-palvelut, poliisi, sivistystoimi ym.) monikulttuurisuustietoutta lisäämällä. Omalta osaltani olen kokenut neuvottelukunnan lähinnä yleissivistäväksi ja näitä mielenkiintoisia asioita tulen teille jatkossa blogitekstien muodossa tiivistämään.
Kauden ensimmäisessä kokouksessa erikoistutkija, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta luennoi maahanmuutosta ja kotoutumisesta pääkaupunkiseudulla. Maahanmuutto Suomeen on Saukkosen mukaan murrosvaiheessa ja läpileikkaavana ilmiönä sillä on suuria vaikutuksia niin kuntien talouteen, politiikkaan kuin sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kulttuuriinkin. Suomi jakautuu maahanmuuton suhteen kahtia. Pääkaupunkiseudun kunnissa ulkomaalaistaustaisia (ulkomaalaistaustainen on henkilö, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla) on noin 14-18% asukkaista, kun muualla Suomessa vastaava osuus on n. 4%. Pääkaupunkiseudun sisälläkin on suuria alueellisia eroja ja joissakin kaupunginosissa ja ympäristöissä lähestytään ns. majority-minority- tilannetta, jossa kantaväestö jää vähemmistöön. Esimerkkejä löytyy muuten meiltä Vantaaltakin. Eräässä päiväkodissa 100% lapsista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia ja lähialueen koulussakin valta osa oppilaista on vieraskielisiä. Toisaalta monikulttuurisuus on yhä monimuotoisempaa ja ulkomaalaistaustaiset ovat yhä heterogeenisempi ryhmä. Esimerkiksi pelkän ihonvärin tai äidinkielen perusteella ei voi tehdä päätelmiä henkilön uskonnosta, koulutustasosta tai suomalaisuudesta yleensäkään.
Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta ja vuoteen 2035 mennessä vieraskielisten osuus kuntalaisista arvioidaan olevan lähes 35%. Tällä hetkellä vieraskielisten osuus on yli 18%, eli yli 40 000 ihmistä. Vantaa eroaa muusta pääkaupunkiseudusta siten, että vantaalaisista ulkomaalaistaustaisista lähes puolet ovat virolaistaustaisia tai venäläis/neuvostoliittolaistaustaisia. Vantaalaiset ulkomaalaistaustaiset asuvat myös tyypillisemmin omistusasunnossa kuin helsinkiläiset tai espoolaiset, mutta toisaalta Vantaalla suurempi osa korkeakoulutetuista maahanmuuttajista tekee suorittavaa työtä. Mm. koulutustason kautta Vantaalla olisi vielä runsaasti potentiaalia käytettävissä.
Suomella ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on vielä paljon opittavaa ja parannettava maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyen. Varsinainen lakisääteinen kotouttaminen on vain pieni osa kotoutumista, sillä kotoutuminen prosessina on monipuolinen kokonaisuus, joka jatkuu läpi elämän. Rakenteellista kotoutumista on mm. työpaikan saaminen, opiskelu ja taloudellisen toimeentulon turvaaminen. Kielitaito sekä suomalaisen kulttuurin tuntemus ja omaksuminen ovat myös tärkeä osa kotoutumista. Ne helpottavat osaltaan sosiaalisten suhteiden ja verkostojen muodostumista sekä suomalaisen identiteetin kehittymistä.
Kotouttamiseen liittyviä haasteita nyt ja lähitulevaisuudessa ovat Saukkosen mukaan
1. Miten nopeutetaan maahanmuuttajan töihin pääsyä ja siellä pysymistä?
2. Miten edistetään kotoutumista, kun ihminen on pitkään työelämän ulkopuolella (esim. kotona
lasten kanssa)?
3. Miten edistetään ulkomaalaistaustaisten ”toisen sukupolven” eli Suomessa syntyneiden
ulkomaalaistaustaisten yhdenvertaisuuden toteutumista?
4. Miten luodaan edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle keskinäisistä eroista huolimatta?
Näiden teemojen parissa monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta tulee seuraavien kahden vuoden aikana työskentelemään.
Mokublogissa raportoin Vantaan monikulttuurisuusasiainneuvottelukunnan kokouksista.
Julkaistu Olgan fb-sivulla 30.9.2019