Minut on juuri valittu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitukseen. Olen kiitollinen Vihreiden luottamuksesta suosittaa minua tähän vastuulliseen tehtävään kokeneiden sotepoliitikkojen Osmo Soininvaaran ja Sanna Vesikansan kanssa.
Olen kasvanut lääkäriksi HUSissa, sillä suurin osa opetuksesta tapahtui HUSin tiloissa, HUSin potilaita tutkien, harjoittelut minun osaltani HUSin sairaaloissa. Valmistumisen jälkeenkin olen tehnyt lääkärin töitä useammassakin HUSin yksikössä. Olen tutustunut HUSiin myös potilaana ja omaisena. Tuntuu, että olen kulkenut pitkän matkan palatakseni nyt hyvin erilaisessa roolissa takaisin kotipesään. Tunteet ovat ristiriitaisia.
Tunnen iloa, voimaa, tarmoa, uteliaisuutta. Koen oloni samaan aikaan luottavaiseksi ja epävarmaksi. Tiedän, että minulla on paljon annettavaa hallitustyöhön. Samalla pieni pelko takaraivossa varoittelee suuriin saappaisiin astumisesta, tulenko lytätyksi, torjutuksi, mokaanko?
HUS on suomen suurin terveydenhuollon toimija ja toisiksi suurin työnantaja. Monet vaativat erikoissairaanhoidon prosessit ovat viimeiseen asti hiottuja ja edelleen jatkuvan kehityksen alla. On ollut upeaa päästä näkemään, miten henkilökunnasta jokainen tietää tehtävänsä, kun päivystykseen tulee ambulanssilta ennakkoilmoitus aivoinfarktipotilaasta ja diagnoosi ja akuuttihoito on toteutettu muutaman tunnin kuluttua oireiden alkamisesta. Vaikutun aina asiantuntemuksesta, kun vaikeasti sairaan ihmisen asia nostetaan kokoukseen, jossa monialainen ammattilaisten joukko pohtii parasta mahdollista hoitoa. Olen syvästi kiitollinen, miten kauniisti henkilökunta on minua kohdellut omaisena ja miten perusteellisesti minulle on selitetty tehdyt toimenpiteet ja jatkohoito-ohjeet. Lapseni kertoo vielä vuosienkin jälkeen, kuinka sairaalassa laitettiin käteen uniperhonen <3. Olen kokenut voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisöissä, jotka ulottuvat koko sairaalan henkilökunnasta aina avainkeskuksen työntekijöistä ja trukkikuskeista, hoitajiin, sihteereihin, opiskelijoihin ja lääkäreihin. Kaiken keskellä on potilas ja paras mahdollinen hoito hänelle.
Olen toki kokenut myös toimimattomat potilastietojärjestelmät, puutteelliset tilat ja välineet, työyhteisön eripuran, uupumuksen, kiireen, epäsuhdan työmäärän ja työntekijän voimavarojen kanssa. Sen, että ei ehdi käymään pissalla. Sen, kuinka väsynyt ammattilainen puuskahtaa potilaalle ikävästi. Sen, kuinka potilas puolestaan on kohdellut minua asiattomasti. Työssäni terveyskeskuslääkärinä teen jatkuvasti yhteistyötä HUSin kanssa. Valtaosin yhteistyö on erittäin antoisaa, mutta etenkin potilaan näkökulmasta tiedon siirtymisessä organisaatioiden välillä on parantamisen varaa, samoin kohtuuttomissa jonotusajoissa.
Tämä HUS hallitus on erityinen, sillä se tulee olemaan viimeinen. Nykyisen HUS-sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävät siirtyvät perustettavalle HUS-yhtymälle 1.1.2023. Vastikään on perustettu väliaikainen HUS-valmisteluryhmä, joka valmistelee ehdotuksen HUSin uudeksi perussopimukseksi sekä perustamisen ja toiminnan käynnistämisen kannalta välttämättömät asiat. Hallitukselta vaaditaan taitoa huolehtia HUSin arvojen ja strategian toteutumisesta sekä nykyisessä ympäristössä että soteuudistuksen yli HUS-yhtymässä. Olen valmis käyttämään kaiken ammattitaitoni, jotta meillä olisi HUS-alueella parhaat hoitopolut ja prosessit, hoito jatkuisi saumattomattomana eri toimijoiden välillä. Potilaan tulee voida luottaa saavansa jatkuvasti kehittyvän lääketieteen mukaan parasta hoitoa ja ammattilaisilla on oltava olosuhteet toteuttaa tämä siten, että heidän oma hyvinvointinsakin lisääntyy mielekkään ja arvokkaan sekä tahdiltaan sopivan työn kautta.