Missä mennään sote-uudistuksessa HUSin osalta?

Miten sitä tunteekin itsensä niin pieneksi suurten ja kompleksisten asioiden, kuten sote-uudistuksen tai koronakriisin äärellä. Kompleksisen kokonaisuuden edes summittainen hahmottaminen vaatii sinnykkyyttä ja kaikkien yksityiskohtien hallinta yksilötasolla ei ole mahdollista. Asian pilkkominen sopiviin paloihin on välttämätöntä.

Sote-uudistuksen kanssa palaan aina kysymykseen: Miten tämä asia auttaa saavuttamaan uudistukselle asetetut tavoitteet?

  • yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden turvaaminen hyvinvointialueella asuville,
  • palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen,
  • hyvinvointi- ja terveyseroja kaventaminen,
  • ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen,
  • ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen ja
  • kustannusten kasvun hillitseminen.

Sote-uudistus on ensisijassa hallinnollinen uudistus ja vaikka aluevaalit pidetään ensi viikonloppuna, monet asiat on täytynyt valmistella hyvin pitkälle jo ennen vaaleja. HUS kuntayhtymä nykymuodossaan lopettaa toimintansa 31.12.2022 ja vuoden 2023 alusta potilaiden hoidosta vastaa HUS-yhtymä. HUS-yhtymä saa rahoituksen omistajiltaan Länsi- Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Keusoten ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilta ja sekä Helsingin kaupungilta. Toiminta on valtaosin lakisääteistä, mutta monien asioiden järjestämisestä hyvinvointialueet voivat sopia HUSin kanssa. 

Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022 ja yksi ensimmäisistä valtuustolle tuotavista asioista on HUSin perussopimuksen hyväksyminen. Eli sen, mikä on HUS-yhtymän hallinnollinen muoto ja mitkä ovat rahoituksen periaatteet. Perussopimus pitää olla hyväksyttynä hyvin tiukalla aikataululla 30.4.22 mennessä. Perussopimusta valmistelee virkamiehistä koostuva väliaikainen HUS valmisteluryhmä. Valmisteluryhmällä on poliittinen seurantaryhmä, jossa Vihreitä edustavat Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen ja kansanedustaja Tiina Elo Espoosta. Itse seuraan prosessia HUSin hallituksesta käsin.

Perussopimuksessa sovitaan HUS-yhtymän korkeimmasta päättävästä elimestä sekä hallituksesta. Lainsäädäntö mahdollistaa nykyisen kaltaisen valtuusto-johtoisen mallin tai yhtymäkokousmallin. Nykyiseen valtuustoon kuuluu 55 jäsentä, johon jäsenkunnat ovat valinneet edustajansa alueellinen edustus ja poliittiset voimasuhteet huomioiden. Pidän yhtymäkokousta näistä parempana vaihtoehtona jatkossa. Yhtymäkokouksessa hyvinvointialueet lähettävät suhteellista äänimäärää käyttävän edustajansa kokoukseen ja edustaja saa hyvinvointialueilta kannan keskeisiin kysymyksiin vaikkapa asiakasmaksuihin tai uusiin tilahankkeisiin. Poliittinen ohjaus säilyy silloin vaaleilla valituilla hyvinvointialueiden ja Helsingin valtuustoilla, mikä toteuttaa demokratian periaatteita nykyistä paremmin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuusto voi silloin helpommin valmistella asukkaidemme kannalta keskeisten terveyspalveluiden kokonaisvaltaista toteutusta hyvinvointialueella sekä HUSissa. Rinnalleen yhtymäkokous tarvitsee mielestäni vahvan poliittisen hallituksen varmistamaan arvojohtajuutta sekä strategisia linjauksia nimenomaan HUSin näkökulmasta ja lakisääteisiä palveluita ajatellen. Ylisopistosairaalaroolinsa vuoksi hallituksessa pitää olla myös yliopiston edustus.

Mikäli väliaikainen HUS valmisteluryhmä päätyy esittämään aluevaltuustoille valtuuston perustamista, pidän tärkeänä, että hallituksessa olisi silloin poliitikkojen lisäksi äänivaltainen virkamies edustus vahvistamassa hallituksen asiaosaamista. HUSin ylin virkamiesjohto osallistuu joka tapauksessa hallituksen kokouksiin ja tekee tiivistä yhteistyötä hallituksen kanssa.

HUS- yhtymän rahoitus, kuten koko sote-uudistuksen rahoitus on huomattavasti epäselvempi ja aiheuttaa minulle päänvaivaa. Ensimmäinen ongelma on kokonaisuudessaan liian niukka rahoitus. Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde on Pohjoismaiden alhaisin. Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueet saavat koko rahoituksensa valtiolta ja se määräytyy väkimäärän mukaan alueellisella tarvevakiointikertoimella korjattuna. Tästä summasta katetaan myös koko HUS-yhtymän rahoitus. HUSissa on nykyisin käytössä pääosin diagnoosi- ja toimenpidepohjainen DRG-laskutus ja päivystysavun ja potilasvakuutusten suhteen kapitaatiopohjainen laskutus jäsenkunnille. Vaihtoehtona tälle on esitetty puhtaasti kapitaatiopohjaista rahoitusta, jossa laskutus on hyvinvointialueen väestömäärän ja koostumuksen mukaisesti vakioitua. Todennäköisesti parasta olisi muodostaa jonkinlainen yhdistelmä edellä mainituista. Rahoitus, jossa on sekä väestön määrän mukaan vakioitu osuus että suoritteisiin perustuva tasausosa. Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti HUSin ja hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne ovat nykyistä suoremmin riippuvaisia toisistaan kannustaen yhteistyön kehittämiseen, päällekkäisen työn vähentämiseen ja osaoptimoinnin välttämiseen. Tästä huolimatta sote-uudistus jää Uudenmaan alueella vajaaksi, parhaiten Uudenmaan alueen terveyspalvelut toteutuisivat mielestäni tulevina vuosina yhden HUS-hyvinvointialueen kautta.

Lopuksi on vielä pakko kirjoittaa muutama rivi opetuksen ja tutkimuksen asemasta sote-uudistuksessa, sillä se liittyy tiiviisti HUSin toimintaan. Jotta terveydenhuoltomme jatkossakin on laadukasta, tulee opetuksen ja tutkimuksen rahoitus varmistaa. Nykytilassa HUS saa opetuksen ja tutkimuksen kuluista vain n. 10% valtiolta,  ja loput katetaan jäsenkuntiensa laskutuksen kautta. Tämä on täysin kestämätöntä. Sote-uudistuksessa opetuksen ja tutkimuksen turvaamiseen ei ole erillisiä määrärahoja, eikä rahoitusjärjestelmä huomioi lainkaan opetukseen ja tutkimuksen vaatimia resursseja. Asia pitää saada pikaisesti korjattua. Kannatan ratkaisuna hyvinvointialueille opetuksen ja tutkimuksen järjestämiseen korvamerkittyä rahoitusta valtiolta. Siten hyvinvointialue voi kohdentaa rahoitusta sekä HUSille että omaan opetus- ja tutkimustyöhönsä.

1.3. uusien aluevaltuutettujen on pystyttävä hyppäämään nopeasti liikkuvan junan kyytiin, ymmärtää virkamiesjargonin perusteet ja hahmottaa sote-uudistus kokonaisuutena. Toivon, että ylläoleva kirjoitukseni toimii osoituksena valmiudestani tähän.