Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille 1.1.2023. Ensimmäinen vuosi kului palveluiden jatkuvuutta varmistaen ja uutta organisaatiorakennetta hioen. Ranka on saatu kasaan ja nyt on aika kerätä lihaa luiden ympärille. Hyvinvointialueita velvoitetaan tekemään muutosohjelmia, jotka monilla alueilla ovat valitettavasti rinnastuneet säästöohjelmiksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella olemme valmistelleet uudistusohjelman, joka ohjaa toimintaamme 2030 saakka. Uudistusohjelman arvot, painopisteet ja toimenpiteet pohjautuvat hyvinvointialuestrategiaan.
Olen aluehallituksen varapuheenjohtajana saanut olla tiiviisti mukana ohjelman valmistelussa vihreiden aluevaltuustoryhmän, viranhaltijoiden ja muiden poliittisten ryhmien kanssa keskustellen ja ohjelmaa aluehallituksen talousarvio- ja suunnitelmaneuvottelukunnassa sekä aluehallituksen kokouksissa ja seminaarissa käsitellen. Tiistaina 16.5. päätimme vihdoin aluehallituksena lähettää uudistusohjelman aluevaltuustokäsittelyyn. Voin sanoa, että olen tyytyväinen niin läpikäytyyn prosessiin kuin itse ohjelmaankin.
Uudistusohjelma on soteuudistuksen ydintä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelma ei sisällä leikkauksia, vaan koostuu toimintatapojen muutoksista. Päätarkoitus on varmistaa yhdenvertaiset ja korkeatasoiset sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelut alueemme asukkaille. Samalla säästämme vuosien 2024-2026 aikana 72 miljoonaa euroa ja vuoteen 2030 mennessä kertyen 300 miljoonaa euroa. Monet uudistusohjelman toimenpiteet edistävät myös ekologista kestävyyttä, vaikka ekologista ulottuvuutta olekaan uudistusohjelmassa erikseen korostettu. On sanomattakin selvä, että uudistusohjelma on hyvin kunnianhimoinen.
Painopistealueina ohjelmassa ovat palveluiden järjestämiseen, digitaalisuuteen, henkilöstöön ja johtamiseen, tukipalveluihin ja tiloihin sekä erikoissairaanhoidon tehokkaaseen käyttöön ja hoitoketjujen sujuvuuteen liittyvät toimenpiteet. Konkreettisia toimia ohjelmassa esitellään runsaasti ja monia uudistuksia on jo alettu toteuttaa. Nostan esimerkkejä jokaiselta toimialalta, vanhuspalveluista, aikuissosiaali- ja vammaisten palveluista, terveyspalveluista, lasten, nuorten ja perheiden palveluista, pelastuslaitokselta ja konsernipalveluista.
Viime vuonna suurena haasteena olleet ns. siirtoviivemaksut on saatu purettua. HUS perii siirtoviivemaksuja hyvinvointialueilta, kun potilas jonottaa erikoissairaanhoidon osastolla siirtoa hyvinvointialueen osastohoitoon pidempään, kuin on sovittu. Vuoden 2023 aikana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella oli kyseenalainen kunnia keikkua siirtoviivemaksujen osalta kärkisijalla, yhteensä maksoimme HUSille lähes 5 miljoonaa euroa siitä, että hoitoketju ei toiminut, eikä potilaita pystytty vastaanottamaan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon osastoille. Vuoden 2024 aikana yhtään siirtoviivemaksupäivää ei ole kertynyt. Miten tämä on tehty? Vantaan sairaalan rekrytoinnissa on onnistuttu ja henkilökuntapulan vuoksi suljettuina olleita sairaansijoja on voitu avata. Pitkäaikaishoivaa tarvitseville on onnistuttu järjestämään hoivapaikkoja ja jono hoivaan on saatu purettua. 2024 alkaen hyvinvointialueelle on perustettu myös 2 arviointi- ja kuntoutusosastoa, joille potilaat voivat siirtyä sairaalahoidosta tai joskus kotoakin intensiivisempään kuntouttavaan hoitoon. Tavoite on, että suurin osa potilaista pärjäisi turvallisesti arviointi- ja kuntoutusjakson jälkeen omassa kodissa tarvittavien tukitoimien kanssa.
Aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialalla suunnitelmana (kuten myös muilla toimialoilla) yhtenä toimenpiteenä on siirtää ostopalveluna tuotettua toimintaa omaksi toiminnaksi. Yhtenä esimerkkinä on tilojen käytön optimointi. Aikuissosiaalityön työ- ja päivätoiminnan siirtäminen paremmin toimintaan soveltuviin tiloihin mahdollistaa useampien asiakkaiden palvelun ja oman henkilöstön lisäämisen aiemmin ostopalveluna tuotettua työ- ja päivätoimintaa vähentämällä. Tilanjärjestelyjen kautta voidaan avata myös uusi vammaisten aikuisten asumisen ja tilapäishoidon yksikkö. Aiemmin toiminta on ollut valtaosin ostopalvelun varassa. Muutokset perustuvat tuotantotapa-analyyseihin, joissa on todettu palveluiden tuottamisen omana toimintana olevan ostopalveluja kannattavampaa. Jokaisella toimialalla on runsaasti henkilökunnan pito- ja vetovoimaan tähtääviä toimenpiteitä, jotka osaltaan auttavat osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa hyvinvointialueelle.
Terveyspalveluissa kaikilla terveysasemilla otetaan käyttöön tänä vuonna omatiimimalli (josta minä ja kokoomuskollegat Ahava ja Pylsy teimme valtuustoaloitteen 2022). Omatiimimalli parantaa hoidon jatkuvuutta, joka tutkitusti parantaa hoitotuloksia. Paremman hoitotasapainon myötä pitkäaikaissairauksien komplikaatioiden määrä tulee vähenemään ja erikoissairaanhoidon kustannukset näitä osin pienenevät. Ohjelmassa on useita sairauksien hoitoketjuihin ja oikea-aikaiseen hoitoon tähtääviä toimenpiteitä. Yhtenä merkittävimmistä on sairaalatoiminnan keskittyminen Peijaksen kampusalueelle vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä mahdollistaa hyvin konkreettista yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perustason terveydenhuollon välillä ja tulee vähentämään mm. potilaiden siirroista ja verinäytteiden kuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Kuljetusten vähentäminen toimii esimerkkinä myös päästöjen vähentämisestä ja ekologisen kestävyyden edistämisestä.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa nuorten kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen tarvetta pyritään vähentämään vaikuttavia avohuollon tukitoimia. Perheen jälleenyhdistämisiä vahvistetaan mm. perhetyön eri muotoja kehittämällä. Rikoksilla oireilevien nuorten auttamisessa vakiinnutetaan tutkimusnäyttöön perustuva MDFD- interventiotyöskentely (multidimensional family therapy). Samalla, kun sijoitusten ja huostaanottojen tarvetta vähennetään, siirretään myös painopistettä palveluiden tuottamisessa ostopalvelusta omaksi tuotannoksi.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tavoitteena on mm. parantaa henkilöstön työssä jaksamista siten, että sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähenevät ja yli 60- vuotiaiden pelastajien määrä kaksinkertaistuu 2026 mennessä. Pelastustoimen asiakasmaksujen korotukset ja ensihoidon asiakaskuljetusten KELA-osuuden nostaminen tuo pelastuslaitokselle lisätuloja.
Konsernipalveluiden toimenpiteet vaikuttavat suurelta osin välillisesti muiden toimialojen kautta. Esimerkiksi tuotantotapa-analyyseja jatketaan, jotta voidaan tietoon perustuen tehdä päätöksiä edullisimmista ja laadukkaista palveluiden tuottamistavoista. Sivuun mennen sanoen, kaikki tähän asti tehdyt tuotantotapa-analyysit ohjaavat oman palveluntuotannon lisäämiseen ja ostopalveluiden vähentämiseen… Konsernipalvelut pyrkivät muun muassa helpottamaan koko organisaatiossa tehtävää työtä kehittämällä digitaalisia prosesseja sekä palvelupolkuja ja palveluihin ohjautuvuutta alueella. Apotti- asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittäminen ja omistajaohjaus kuuluu myös konsernipalveluiden uudistustoimenpiteisiin.
Tärkeä ominaisuus uudistusohjelmassa on, että aluehallitus ja -valtuusto seuraavat tiiviisti ohjelman toteutumista ja uusia toimenpiteitä lisätään ohjelmaan tarpeen mukaan. Esimerkiksi Peijaksen kampukselle sijoittuvat uudistusohjelman toimenpiteet voidaan toteuttaa vasta kampusalueen uusien rakennusten ja HUSin remonttien valmistuttua. Uskon, että toimenpiteitä löydetään rutkasti lisää, kun uusi toimintaympäristö hahmottuu selkeämmin ammattilaisten mielessä.
Minusta tuntuu, että uudistusohjelman valmistelu on kirkastanut niin viranhaltijoiden kuin poliittisten päättäjien yhteisiä tavoitteita asiakas- ja potilaslähtöisten sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Vihdoin pääsemme oikeasti toteuttamaan soteuudistusta! Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta on kriittistä, miten uudistusohjelman toteutuksessa onnistutaan; miten turvataan yhdenvertaiset ja korkealaatuiset sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelut alueen asukkaille ekologisesti ja kustannustehokkaasti.