Yksi suurimmista rakenteellisista muutoksista hyvinvointialueille siirryttäessä on rahoitusmallin muuttuminen. Taakse jäävät kuntien joka vuosi ylittyvät sote-budjetit ja tilalle tulee tiukka raami valtiolta. Rahoitusmalli on kuitenkin vasta raakile. Hyvinvointialueet neuvottelevat jatkuvasti valtiovarainministeriön kanssa ja kuluneen vuoden aikana on tullut monia uusia rahoitusta koskevia ohjeistuksia. Ongelmia ratkotaan sitä myöten, kuin niitä ilmenee. 3.11. Hyvinvointialuejohtaja Aronkytö julkaisi esityksensä Vantaan ja Keravan talousarvioksi 2023 ja taloussuunnitelmaksi 2023-2025. Siinä esitetään ensi vuodelle n. 54 milj € alijäämää. Mistä tämä johtuu?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintakulut ovat yli 1,1 miljardia euroa. Tuloista valtaosa saadaan valtiolta ja noin 5% asiakasmaksuista. Valtionosuudessa on huomioitu asukkaiden määrä ja palveluntarve erilaisin painokertoimin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtionrahoitus on noin prosenttiyksikön enemmän, kuin mitä Vantaan ja Keravan kaupungit ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rahoitukseen, sillä alueemme palveluntarve on arvioitu suuremmaksi moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Palveluntarpeen arvioidaan myös kasvavan vuosittain. Vantaan ja Keravan alueen väkiluku kasvaa; meille synnytään, meille muutetaan. Nopeimmin kasvava väestöryhmä on kuitenkin yli 75-vuotiaat, joilla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve korostuu. Keskimääräistä suuremman palveluntarpeen ja sen kasvun seurauksena lisääntyvä rahoitus antaa joustovaraa ensivuoden talousarviota ajatellen.
Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueiden talouden pitää olla tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä mennessä. Muuten hyvinvointialue joutuu arviointimenettelyyn. Ensimmäisen toimintavuoden rahoitus määräytyy Vantaan ja Keravan kaupunkien vuonna 2021 toteuman ja 2022 talousarvion keskiarvosta. Tämä aiheuttaa kuprun hyvinvointialueen ensi vuoden rahoitukseen. Vantaan ja Keravan kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialat tulevat ylittämään budjetin vuonna 2022 n. 35 miljoonalla eurolla. Valtio korvaa hyvinvointialueelle summan vasta vuonna 2024. Tämä selittää karkeasti puolet talousarviossa esitetystä alijäämästä. Valtion maksamat koronakorvaukset kunnille ja HUSille vähentävät paradoksaalisesti hyvinvointialueiden rahoitusta vuodelle 2023 vähentäessään 2021 ja 2022 nettokuluja. Koronakorvausten vaikutusten arvioidaan olevan 24- 32 miljoonaa.
On myös ilmeistä, että hyvinvointialueiden valmisteluun on varattu liian vähän rahaa. Kokonaan uuden organisaation ja hallinnon tason rakentaminen on vaatinut odotettua enemmän varoja, erityisesti ICT-kustannuksien määrää on aliarvioitu. Uudenmaan erillisratkaisu tuo oman lisänsä valmistelun kuluihin, sillä HUS tuottaa jatkossakin valtaosan erikoissairaanhoidosta ja Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin täytyy rakentaa yhteistyörakenteet myös HUSin suuntaan sekä varmistaa palveluketjujen toimivuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä erityisen huolellisesti. Olen huolissani seurannut valmistelijoidemme työtaakkaa heidän tehdessään erittäin vaativaa työtä hyvinvointialueen eteen. Lainsäädännön puolelta esimerkiksi hoitotakuu ja hoitajamitoitus aiheuttavat myös kustannusten kasvua, johon ei hyvinvointialueiden rahoituksessa ole riittävästi varauduttu. Myöskään SOTE ry:n uusien työehtosopimusten tuomiin lisäkustannuksiin ei ole voitu varautua nykyisessä rahoitusmallissa.
Valtio ohjaa myös hyvinvointialueiden investointeja lainanottovaltuuden kautta. Mikäli valtio hyväksyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen investointisuunnitelman, alue valtiolta 206 miljoonan euron lainanottovaltuutuksen valtuustokaudelle. Investointisuunnitelma määrittelee hyvinvointialueen materiaalisen kasvun rajoja, vain välttämättömät investoinnit voidaan toteuttaa. Investointisuunnitelmassa tulee huomioida varsinaisten investointien lisäksi myös investointeja vastaavat pitkät vuokrasopimukset. Investointisuunnitelmassa merkittävimpiä uusia kohteita ovat Tikkurilan hyvinvointikeskuksen sekä 4 uuden pelastusaseman rakentaminen. Investointisuunnitelma on hyvä esimerkki jatkuvasta vuorovaikutuksesta hyvinvointialueen ja valtiovarainministerion kanssa, sillä aiemmin hyväksymämme investointisuunnitelma palautettiin uudelleen valmisteltavaksi tarkemman ohjeistuksen kanssa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Sosiaali-, terveydenhuollon- ja pelastuspalveluiden kasvavan palveluntarpeen, hoitovelan ja haastavan henkilöstötilanteen ympäristössä olisi lyhytnäköistä aloittaa hyvinvointialueen taival leikkauslistalla. On inhimillisesti ja taloudellisesti kestävämpää panostaa nyt ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tehdä alkupanostusta vaativia toiminnan muutoksia. Hyvinvoivan ja riittävän henkilöstön saaminen hyvinvointialueelle ei myöskään ole ilmaista, vaikka työssä viihtymiseen vaikuttavat palkan lisäksi monet muutkin asiat.
Hyvinvointialuejohtajan talousarviosta ja -suunnitelmasta ilmenee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suuret linjat ja ymmärrän, miten talous saadaan tasapainoon hyvinvointialuelain mukaisesti. Tarvitsemme kuitenkin päätöksenteon tueksi tarkempaa tietoa resurssien jaosta alueen sisällä. Millä lailla panostus ennaltaehkäiseviin palveluihin aiotaan käytännössä toteuttaa? Miten varmistetaan, etteivät asiakasmaksut muodostu esteeksi hoitoon hakeutumiselle? Talousarvion poliittinen käsittely on nyt alkanut ja aluevaltuusto tulee päättämään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta joulukuussa.