Lähisuhdeväkivallasta
Moku aloitti syyskauden lähisuhdeväkivalta-teemaisella hybridikokouksella. Aihe tuntui raskaalta ja herätti paljon keskustelua neuvottelukunnassa. Olen syvästi kiitollinen, että meillä Vantaallakin löytyy tahoja (niin kunnassa kuin järjestöpuolella), jotka tekevät väsymättömästi työtä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, sen tunnistamiseksi ja uhrien auttamiseksi. Lähisuhdeväkivalta on yleistä ja koskettaa suurta osaa suomalaisista ainakin välillisesti. Suomessa lähes joka toinen nainen on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai molempia. Myös miesten kokema parisuhdeväkivalta on yleistä. Koska kyse on kuitenkin mokublogista, lähestyn aihetta monikulttuurisuusnäkökulmasta.
Väkivallan muotoja on monia. Fyysisen, seksuaalisen ja henkisen väkivallan lisäksi se voi olla taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyömistä, alentavaa kohtelua, vainoa, kunniaan tai uskontoon liittyvää väkivaltaa. Monesti väkivallan uhri ei tunnista joutuneensa väkivallan kohteeksi. Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla lähisuhdeväkivalta on tunnistetuin väkivallan muoto ja linkittyy vahvasti pakkoavioliittoihin. Pakolaisstatuksen katsotaankin olevan riskitekijä lähisuhdeväkivallalle. Avun hakemista voi heikentää häpeän, pelon ja trauman lisäksi puhtaasti kielitaidottomuus, heikko luottamus viranomaisiin, tiedon puute siitä, mikä on väkivaltaa ja mitkä ovat uhrin oikeudet. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIn pakolais- ja turvapaikanhakijanaisiin kohdistuvassa tutkimuksessa suositellaan sukupuolisensitiivisyyttä turvapaikanhakuprosessiin. Vastaanottokeskusten työntekijöiden koulutus tunnistamaan lähisuhdeväkivallan uhreja ja tiedon jakaminen sukupuolistuneesta väkivallasta olisivat konkreettisia keinoja puuttua turvapaikanhakijanaisten lähisuhdeväkivaltaan. Turvapaikanhakuprosessissa puhuttelijoita
tulisi myös kouluttaa siihen, miten lähisuhdeväkivallasta olisi hyvä puhua turvapaikanhakijoiden kanssa.
Vantaan kaupunki noudattaa lähisuhdeväkivallan vastaista toimintasuunnitelmaansa, jossa tavoitteena on asenneilmapiirin parantaminen, ilmiön selkeämpi määrittely, tiedon jakaminen, suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskien tunnistaminen, väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen, osapuolten ohjaus avun piiriin sekä työnjaon ja vastuun selkiyttäminen ja parempi johtaminen. Yksityishenkilön perinnöstä rahoituksensa saa myös Väkivallaton Vantaa toimintamallin kehittämishanke 2020-2022, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on suunnitella koulutuskokonaisuus kaikille lähisuhdeväkivaltaa työssään mahdollisesti kohtaaville kaupungin työntekijöille, parantaa heidän valmiuttaan ottaa väkivalta puheeksi asiakkaan kanssa sekä luoda työvälineet väkivaltatilanteisiin puuttumiseen. Toimintamalliin suunnitellaan erityisohjeita kulttuurisensitiiviseen asiakkaan kohtaamiseen.
Järjestöillä on merkittävä rooli niin lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä kuin uhrien auttamisessa.
Omasta työstään kävivät mokulle kertomassa Nicehearts ry ja Rikosuhripäivystys. Minusta oli hieno kuulla, että myös 0-linjaan soittavilla on nykyään mahdollisuus saada puhelintukkaus kommunikointia helpottamaan. Kansanedustaja Sari Multala osallistui mokun kokoukseen ja kertoi mm. Vantaan neuvoloiden vessoissa olevan eri kielillä tietolappusia lähisuhdeväkivallasta. Keskustelu sivusi myös karmeana lähisuhdeväkivallan muotona tyttöjen sukupuolielinten silvontaa ja puoluerajat ylittäen sen kriminalisoiminen erillislailla sai kannatusta. Kaiken kaikkiaan lähisuhdeväkivallan kitkeminen vaatii jatkossakin valtavasti työtä, monikulttuurisessa näkökulmassa korostuu kulttuurisensitiivisyys väkivaltaa kokeneen kohtaamisessa sekä tiedon jakamisessa. Kaupungilla on tarve kehittää selkeitä toimintamalleja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden auttamiseen, voisikohan tässä käyttää järjestöjen kehittämiä malleja pohjana. Jäin käsitykseen, että Vantaa on kuitenkin kuntatasolla edelläkävijä lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä mm. Väkivallaton Vantaa toimintamallin laaja-alaisuuden ja korkeiden tavoitteiden vuoksi.
Mokublogissa raportoin Vantaan monikulttuurisuusasiainneuvottelukunnan kokouksista. Ks. Mikä ihmeen Moku?
julkaistu Olgan fb-sivulla 4.9.2020