Kun arki kiepsahtaa ympäri, ei kannata hötkyillä. Minulla oli mahdollisuus ottaa aikalisää arjesta mökillä perheen kanssa. Olen kuunnellut kevätjään soinnikasta kuminaa, ihaillut kirkasta tähtitaivasta ja nukkunut hyvin. Somea seuratessa olen ilokseni havainnut, että Suomi ja suomalaiset eivät ole jääneet toimettomiksi vaan monenlaisia luovia ratkaisuja ja selviytymiskeinoja on jo syntynyt. On kaupassakäyntiapua karanteenissa oleville, ilmaista luettavaa lapsille, striimattavia konsertteja, etäjumppaa. On joustoja asunto- ja yrityslainoissa. Omassa kunnassamme etäkoulu on lähtenyt hienosti käyntiin ja vessapaperiakin on kaupoissa riittänyt. Hallitus tuntuu olevan tehtäviensä tasalla ja viranomaisten toiminta on loogista ja rauhallista.
Kuitenkin, nyt on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan näytön paikka. Pitää kannatella ihmisiä, joiden tulot romahtavat esimerkiksi irtisanomisten, lomautusten tai yritysten asiakaskadon vuoksi. Pitää huolehtia niistä, joilla jo ennen koronaepidemiaa on ollut haasteita selvitä arjessaan. Turvata vanhusten peruspalvelut karanteeniolosuhteissa, huolehtia, että jokainen lapsi voisi elää turvallista arkea, saada huolenpitoa ja ruokaa riittävästi. Emme voi myöskään unohtaa, että kyseessä on pandemia ja maailmassa on maita ja alueita, joihin koronavirus iskee vielä kovemmin kuin koti- Suomeen.
Jokaisen tulee kantaa kortensa kekoon yhteisen edun hyväksi. Ensimmäisenä tulee noudattaa viranomaisten ohjeita, sitten voi miettiä itselleen sopivia muita keinoja osallistua. Se voi olla vain hymy kohdatessa. Minulla viime viikonlopun päivystys oli vielä rauhallinen, saa nähdä, mitä tuleva viikonloppu tuo tullessaan. Kyllä tästä selvitään!