Jani Toivola

Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.

Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.

Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.

Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.

Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.

Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.

Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.

Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.

Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.

Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.

Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.

Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.

Jani Toivola

Olen kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä pienen tyttären yksinhuoltajaisä.

Sukujuuriltani olen puoliksi kenialainen. Perushoitajaäitini kasvatti minut rakkaudella yksinhuoltajaperheessä Helsingin Puistolassa. Myöhemmin teini-iässä minusta tuli ylpeä kahden sisaren isoveli.

Sain olla tekemässä historiaa, kun veimme läpi esityksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Olin valiokunnan lausuman ensimmäinen allekirjoittaja.

Politiikkani lähtee siitä, että ihmisen tulee saada olla näkyvä omassa yhteiskunnassaan. Elämä ei saa olla tekohengitystä, jossa sananvapauden nojalla arvomme pohjautuvat pahimmillaan toisen ihmisryhmän alistamiseen. Omanarvontunnosta lähtee kyky kohdata ja kääntää yhteiskunnassa tapahtuva muutos voimavaraksi ja ajatella yhteistä hyvää.

Se, miten suhtaudumme kanssaihmisiin, määrittää sen, miltä näyttää tulevaisuuden Suomi. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että monimuotoisuuden tulee olla myös talous- ja rakennepolitiikan ytimessä. On täysin turhaa rakentaa uusia palveluita, jos ne eivät pohjaudu ihmisten tarpeisiin tai muuten vastaa elämän todellisuutta tänään. Monimuotoisuus on kustannustehokasta ja ennaltaehkäisevää. Ne toiveet, mitä asetamme velkasuhteen taittumiselle, talouskasvulle, uusien yritysten ja ideoiden synnylle, hyvälle koulutukselle tai tuottavalle työelämälle, voivat toteutua vain monimuotoisuuden kautta. Ilman ihmisiä kaikki nämä tavoitteet ovat vain teorioita ilman liikettä tai henkeä. Vasta kun saamme ihmiset mukaan, voi matka alkaa kohti kehitystä ja tulevaa.

Monimuotoisuus pitää vahvasti sisällään eri vähemmistöjen oikeudet. Se on vahvasti tasa-arvokysymys, mutta se on myös huomattavasti laajempi kysymys. Monimuotoisuus on ihmisenä olemista. Jokaisen yksilön ja perheen tilanne on eri. Ihmiset ovat erilaisia. Perheet ovat erilaisia. Elämänvaiheet ovat erilaisia. Monimuotoisuus haastaa meidät päättäjinä, virkamiehinä ja eri alojen asiantuntijoina, toimemme ammattilaisina.

Työssäni laki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on korostunut suomalaisen työelämän kehittäminen työllistymisen, tasa-arvon, monikulttuurisuuden, yrittäjyyden sekä työelämän joustavuuden näkökulmasta.

Olen vieraillut yli 200 koulussa puhumassa ihmisoikeuksista, koulukiusaamisesta sekä unelmista. Olen myös johtanut Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan nuorten vaikuttamisryhmää, jonka kautta on löytynyt kesätyöpaikkoja yli 10 000 uusmaalaiselle nuorelle. Nuorten vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat osallisuutta ja tukevat omien unelmien löytymistä ja sijoittumista työelämään.

Kuluneen eduskuntakauden yksi ehdottomista kohokohdista oli, kun sain kahdelta espoolaispojalta, Joelilta ja Villeltä, kutsun tulla puhumaan ensin heidän kouluunsa ja myöhemmin Espoon Dipoliin kaikille Espoon oppilaskuntien edustajille ja opettajille suvaitsevaisuudesta sekä jokaisen oikeudesta omaan tarinaansa.

Tulevalla kaudella tahdon jatkaa työtäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi aina varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen, tukea isien roolia kotona ja naisten asemaa työelämässä sekä edistää kestävän, tasa-arvoisen sekä kansainvälisen Suomen kehittymistä.

Haluan, että Suomi tunnettaisiin yhteiskuntamallista, jossa nuoret eivät syrjäydy, maahanmuuttajat integroituvat ja löytävät paikkansa työelämässä, seksuaalivähemmistöt saavuttavat tasa-arvon ja jokaisella kansalaisella on kyky, välineet ja arvomaailma kohdata jokainen ihminen.

Haluan nähdä yhteiskunnan, jossa jokaisen tarjoama panos on tunnustettu ja päämääränä on ympäristön ja ihmisyyden kestävä kehitys.

Lue blogiani

Ajatuksia vihreämmästä kunnasta
Uudistusohjelma on soteuudistuksen ydintä

Uudistusohjelma on soteuudistuksen ydintä

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille 1.1.2023. Ensimmäinen vuosi kului palveluiden jatkuvuutta varmistaen ja uutta organisaatiorakennetta hioen. Ranka on saatu kasaan ja nyt on aika kerätä lihaa luiden ympärille....

read more
Kiitos

Kiitos

Huomenta! Yön yli nukkuneena aamu näyttää valoisalta. Tiedossa oli etukäteen, että nämä ovat vaikeat vaalit Vihreille, mutta siitä huolimatta pettymys puolueen tulokseen on suuri. Uudenmaan alueelta saimme läpi kolme kokenutta kansanedustajaa. Heidän puolestaan olen...

read more
Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat täysin sidoksissa toisiinsa

Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat täysin sidoksissa toisiinsa

Maapallo on kaunis ja ainutlaatuinen kotimme. Minulle on tärkeää, että lapseni ja heidän jälkipolvensa voivat nähdä ja kokea sen kauneuden. Olemme jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa ja muuttaneet elinympäristöämme monin tavoin.  Monessa kohtaa olemme...

read more
Terveyden tasa-arvoa parannetaan terveydenhuollon ulkopuolella

Terveyden tasa-arvoa parannetaan terveydenhuollon ulkopuolella

Väestön terveyserot kasvavat edelleen Suomalaisten elinajan ennuste on noususuuntainen, mutta riippuu vahvasti henkilön tulotasosta ja sosiaalisesta taustasta. Naisilla ero suurimman ja pienemmän tuloluokan välillä on lähes viisi vuotta ja miehillä yhdeksän vuotta....

read more
Lapsi- ja perheystävällisyyttä maahanmuuttopolitiikkaan

Lapsi- ja perheystävällisyyttä maahanmuuttopolitiikkaan

Aivan valtava huojennus! Se oli tunne, kun puolisoni sai pari vuotta sitten Suomen kansalaisuuden. Sitä ennen takaraivossa oli jatkuvasti ollut pieni pelko, entä jos. Yle uutisoi maahanmuuttoviraston käytännöistä, joissa suomalaisten lasten vanhempia on käännytetty...

read more
Uusi translaki voitto yhdenvertaisuudelle ja ihmisoikeuksille!

Uusi translaki voitto yhdenvertaisuudelle ja ihmisoikeuksille!

Translaki on nyt uudistettu! Olen uuteen lakiin erittäin tyytyväinen. Ensimmäiseksi tärkein: Siinä on poistettu ihmisoikeutta loukkaava vaade transihmisen lisääntymiskyvyttömyydestä. On myös hyvä, että sukupuolen juridinen vahvistaminen on erotettu lääketieteellisestä...

read more
Tunnelmapaloja kampanjastartista

Tunnelmapaloja kampanjastartista

Olgan laaja ystäväpiiri ja tukijoukko kokoontui Myyrmäen Lobbyyn perjantaina 27.1. juhlistamaan vaalistarttia ja samalla Olgan valmistumista yleislääketieteen erikoislääkäriksi! Tunnelmallisessa illassa saimme nauttia elävästä musiikista, esiintyjinä Ilari Hämäläinen...

read more