Hei sinä vantaalainen tai keravalainen!
Haluaisin kovasti jatkaa työtäni vantaalaisten ja keravalaisten sosiaali- terveys ja pelastuspalveluiden edistämiseksi. Olen ehdolla 13.4.25 aluevaaleissa. Tehtävässäni aluehallituksen 1. varapuheenjohtajana olen päässyt aitiopaikalta perehtymään hyvinvointialueen toimintaan ja minulla on selkeä visio, mitkä ovat oleellisimpia asioita seuraavan valtuustokauden aikana toteutettaviin asioihin.
Seuraavan valtuustokauden aikana pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
1. Lääkärinpalvelut pitää saada kuntoon
Terveysasemilla on aloitteestamme otettu käyttöön omatiimimalli, mikä tukee etenkin monisairaiden potilaiden hoitoa. Vähitellen jokaiselle vantaalaiselle ja keravalaiselle pitää nimetä omalääkäriksi tiimeissä toimiva erikoislääkäri /yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Näin turvataan hoidon jatkuvuus, eikä omalääkäri vaihdu jatkuvasti. Lyhyempää koulutusjaksoa terveysasemilla suorittamassa olevat lääkärit voivat avustaa omalääkäreitä heidän potilaidensa hoidossa ja tarvittaessa konsultoida omalääkäriä.
Kotihoidon asiakkailla pitää olla nimettynä kotihoidon lääkäri omalääkäriksi. Tänä vuonna VaKessa pilotoidaan myös omaishoitajien mahdollisuutta saada omalääkäriksi kotihoidon lääkäri. Odotan mielenkiinnolla tuloksia, uskon että tämä on mielekäs tapa hoitaa omaishoidettavien perheiden lääkäripalveluita.
Sairaalapalveluissa on lääkäritilanne saatu varsin hyväksi kuluneen valtuustokauden aikana. Saavutetun tilanteen ylläpitäminen ei ole itsestäänselvyys, vaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä pitää jatkossakin pitää huolta.
Neuvoloita, kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa pitää tehdä lääkäreille houkuttelevammaksi paikaksi olla töissä. Samoin kehitysvammapolin, päihdepolin lääkäreiden pysyvyyttä pitää parantaa. Lisäisin terveysasemien lääkäreiden mahdollisuutta tehdä ns. sektorityötä yllämainituilla tahoilla, jotta ostopalvelua voidaan edelleen vähentää.
2. Lastensuojelun sijoitukset pitää saada vähenemään ja siirtää enemmän ostopalvelusta omaksi toiminnaksi
Vuonna 2024 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella oli 56 pitkäaikaista sijoituspaikkaa tarvinnutta lasta ja nuorta. Heistä 24 oli sijoitettuna hyvinvointialueen omissa sijaisperheissä, loput ostopalveluna. Sijoitusten määrää ei ole viime vuosien aikana saatu laskuun, mikä osoittaa ennaltaehkäisevän avun ja avopalveluiden olevan riittämättömiä. Ostopalveluna toteutettavat palvelut ovat monin verroin omaa toimintaa kalliimpaa, joten sijoitusten väheneminen ja siirtäminen omaksi toiminnaksi olisi myös hyvinvointialueen talouden kannalta toivottavaa.
Tärkein ja suurin kokonaisuus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on, että yhteistyö hyvinvointialueen ja Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa saadaan saumattomaksi. Päättäjien tehtävä on huolehtia, että kaupungit ja hyvinvointialue muistavat alueen ihmisten edun menevän organisaation edun edelle. Tässä on vielä paljon parannettavaa, valitettavasti. Konkreettisena toimena on perhekeskustoimintamallin vakiinnuttaminen hyvinvointialueella ja yhteistyötahoilla. Myös ”fyysinen” Lännen perhekeskus pitää toteuttaa Myyrmäen alueelle mahdollisimman pian. Psykiatristen sairaanhoitajien pitää jatkossakin voida jalkautua kouluille pitämään vastaanottoa ja heitä tarvitaan nykyistä enemmän.
Vanhempien tukeminen on oleellista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointialueella pitää kiinnittää erityistä huomiota vanhemmuutta tukeviin palveluihin. Erillisenä nostan myös aikuisten mielenterveyden hoidon. Terapiat etulinjaan- mallia pitää jatkaa ja matalankynnyksen mielenterveyspisteitä (MIEPÄ) pitää ottaa käyttöön Keravan lisäksi myös Vantaan toimipisteissä. Psykiatrisen hoidon resurssit pitää myös erikoissairaanhoidossa turvata ja psykiatrian osastohoitoa pitää myös tulevaisuudessa toteuttaa Peijaksen sairaalassa. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden kanssa pitää saada toimivammaksi ylipäätään, mutta erityisesti psykiatrissa.
3. Vaikuttavuuden lisäämien ja taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä hyvinvointialue
Kolmas tavoite on hyvin laaja ja koko hyvinvointialueen toimintaa kattava. Vaikuttavuuden lisääminen tarkoittaa, että samoilla resursseilla tuotetaan enemmän terveyshyötyä ja hyvinvointia alueen asukkaille. Kestävyysnäkökulman huomioiminen asettaa rajat toiminnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen on osattava priorisoida toimintaansa avoimesti ja oikeudenmukaisesti. Hyvinvointialueen tulee osallistua aktiivisesti myös kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman uudistukseen ja koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen yhdenvertaiseen kehittämiseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue teki kahtena ensimmäisenä toimintavuonna n. 160M€ alijäämää sen sijaan, että palveluita olisi leikattu hallitsemattomasti. Hyvinvointialue valmisteli uudistusohjelman, joka tähtää taloudellisesti kestävän hyvinvointialueen toteutumiseen 2030 mennessä, samoin asetimme strategisen tavoitteen hiilineutraaliustavoitteen 2030 mennessä ja sen toimeenpanoa varten tehtiin ilmasto-ohjelma. Seuraavan valtuustokauden aikana ohjelmien toteutuminen pitää varmistaa ja todennäköisesti lisätä uusia toimenpiteitä molempiin. Hiilijalanjälki pitää laskea, jotta voidaan arvioida saavutetaanko hiilineutraaliustavoite.
Olen kiitollinen äänestäsi!
p.s. minua pyydettiin ehdolle myös kuntavaaleihin, mutta haluan hoitaa luottamustehtäväni tunnollisesti. Perhe- ja muu elämäntilanteeni vuoksi toimiminen sekä kaupunginvaltuutettuna että aluevaltuutettuna ei minun kohdallani toimi. Julkista valtaa on myös hyvä jakaa eri ihmisille, siinä toinen syy yksiin vaaleihin keskittymisessä.
