Vantaalaisten mielenterveyspotilaiden hoidossa on pitkäaikaisen aliresursoinnin vuoksi suuria haasteita. Koronan myötä yhä useammalla ihmisellä mielenterveys on koetuksella ja pitkäaikaissairaiden oireilu on vaikeutunut. Tilanne on haastava kaiken ikäisten potilaiden hoidossa.
Vantaalla on käytössä yli 18-vuotiaille ”matalan kynnyksen psykiatrisen hoitajan vastaanotto”, jonne ihminen voi varata ajan ilman lähetettä. Mikäli hoidontarve on muutamaa käyntiä suurempi, voi terveyskeskuslääkäri tehdä lähetteen depressiohoitajan jaksolle. Jonotilanne on jo pitkään ollut kestämätön. Matalankynnyksen ajat täyttyvät välittömästi, kun niitä avataan ja depressiohoitajan ensikäynnin jono on pari kuukautta. On ollut suunnitteilla erilaisia ryhmämuotoisia interventioita, mikä onkin toivottava lisä palveluntarjontaamme (mm. HOT-ryhmä, kroonisen depression ryhmä). Koronan vuoksi ryhmät eivät ole toteutuneet suunnitellusti. Ryhmää ei pidä myöskään käyttää henkilökohtaisen hoitokontaktin korvaamiseen. Netti- ja ostopalvelulyhytterapioita tarjotaan aktiivisesti potilaille, joiden niistä arvioidaan hyötyvän.
Vielä muutama vuosi sitten Vantaalla toimi yhteistyössä HUS:n kanssa toteutettu Mieliala- ja päihdepäivystys Miepä, jonne ihminen pystyi tulemaan ilman ajanvarausta ja pääsi välittömästi hoidon piiriin. Tämä toiminta on vähin äänin ajettu alas sen ”järjestämiseen liittyvien haasteiden” vuoksi. Psykiatriset sairaudet voivat hoitamattomana kroonistua ja valtakunnallisesti mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspoissaolojen syy. Myös psykiatrinen erikoissairaanhoito on Vantaalla varsin kuormittuneessa tilassa ja potilaan pompottelu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on valitettavan yleistä. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa pitäisi lisätä ja vahvistaa erityisesti perusterveydenhuollon toimijuutta mielenterveyspotilaiden hoidossa. Hoidon tarpeen toteamisen jälkeen myös tarvittavien hoitointerventioiden tulisi alkaa välittömästi. Näin voisimme auttaa ihmisiä varhain, ennen pitkäaikaisen mielenterveysoireilun kehittymistä ja toisaalta tarjota oikea-aikaista tukea myös pitkäaikaissairaille. Tarvitsemme Miepän takaisin!
Annoin jokin aika sitten perusterveydenhuollon asiantuntijahaastattelun terapiatakuun toteutumiseen tähtäävään Terapiat etulinjaan-hankkeeseen. Terapiat etulinjaan- hankkeessa on tarkoitus kehittää perustasolla tarjottavia palveluita siten, että vaikuttavia ja oikein kohdennettuja psykososiaalisia hoitoja on jatkossa kaikkien saatavilla. Toimintamalli vaikuttaa varsin lupaavalta. Vahvistetaan kouluttamalla hoidon tarpeen arviota tekevien ihmisten osaamista mielenterveyspotilaiden kohtaamiseen ja omahoidon ohjaamiseen. Terapiakoordinaattorin avulla potilas ohjautuu sopivalle psykososiaalisen hoidon tasolle. Vantaan depressiohoitajan jaksoja vastaavia 5-10 kerran interventioita laajennettaisiin useita eri mielenterveydenhäiriöitä kattaviksi. Perusterveydenhuollossa Terapiat etulinjaan-hankkeen mukainen toiminta voisi koulutusten jälkeen alkaa 2022 aikana, käytännössä todennäköisemmin soteuudistuksen myötä Vantaa-Kerava hyvinvointialueella.
20.9. kaupunginhallituksessa ja valtuustossa sivuttiin mielenterveyden hyvää hoitoa osana Vantaan koronasta toipumisen ohjelmaa sekä terapiatakuuseen liittyvää valtuustoaloitetta. On paljon kirittävää, jotta saataisiin psykiatristen sairaanhoitajien virkamäärä saadaan nostettua realistiselle tasolle terapiatakuun toteuttamisen kannalta. Jos lisäkäsiä ei saada, ei hienojen uusien hoitomallien kehittämisestä saada apua potilaille. Syksyllä kannattaa seurata kaupungin budjetin käsittelyä ja puolueiden tarjoamia ratkaisuja mielenterveyden hyvään hoitoon. Minä jatkan työtä vantaalaisten paremman mielenterveyden puolesta päivisin terveysasemalla ja iltaisin valtuustoryhmämme kautta.